Palovaroitin on laite, joka havaitsee alkavan palon ja hälyttää paikallaolijat. Palovaroitin on yleisimmin paristokäyttöinen. Markkinoilla on myös kenno/akku-käyttöisiä varoittimia. Palovaroitin voi saada virran myös sähköverkosta, jolloin sen toiminta varmistetaan paristolla tai akulla.
Pelastuslain (468/2003) 29 §:n mukaan palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien. Suositeltavaa on, että jokaisessa makuuhuoneessa ja kaikilla poistumisreiteillä on palovaroitin. Asunnon jokainen kerros on varustettava vähintään yhdellä palovaroittimella. Tarvittavien lisäpalovaroittimien lukumäärä riippuu asunnon pinta-alasta, sen muodosta ja erityistä syttymisvaaraa aiheuttavista toiminnoista. Yhden palovaroittimen tehokas toiminnallinen alue kattaa noin 60 m².
Palovaroittimen sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota sen toimintaedellytyksiin. Palovaroitin on sijoitettava kattoon keskelle huonetta sellaiseen paikkaan, johon savu pääsee leviämään esteettä. Palovaroitinta ei tule asentaa 50 cm lähemmäksi seinää, nurkkaa tai kattopalkkia. Sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös ilmavirtaukset, koska ilmavirtaukset voivat estää palokaasujen pääsyn varoittimeen pidentäen hälytysaikaa. Varoitinta ei tule asentaa esimerkiksi tuuletusikkunoiden tai koneellisen ilmanvaihdon läheisyyteen. Palovaroitinta ei myöskään kannata sijoittaa keittiöön, kosteisiin tiloihin tai muihin paikkoihin, joissa työskentely voi aiheuttaa turhan hälytyksen. Palovaroitin asennetaan palovaroittimen mukana tulevan asennusohjeen mukaisesti huomioiden edellä mainittu ohjeistus.
Palovaroitin kerää helposti pölyä, jolloin se herkistyy ja aiheuttaa mahdollisesti erheellisiä hälytyksiä. Palovaroitin kannattaa puhdistaa muutaman kerran vuodessa kevyesti imuroiden. Päälliset pölyt voidaan myös pyyhkiä kevyesti vähän kostutetulla pyyhkeellä. Kosteuden pääsy palovaroittimen sisälle on estettävä, sillä kosteus voi vahingoittaa palovaroittimen toimintaa. Huoltotoimenpiteiden jälkeen palovaroitin on aina testattava painonapista painamalla.
Virhehälytysten ehkäisemiseksi ja toimintavarmuuden takaamiseksi palovaroittimet suositellaan uusittavaksi 5-10 vuoden välein eneimmistön toimiessa n. 10 vuotta. Palovaroittimien korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden ostaminen.
Huoneiston haltija eli asukas hankkii pelastuslain 22 §:n mukaan palovaroittimen ja pitää sen toimintakunnossa. Palovaroittimen toiminta on tarkastettava kuukausittain ja tavallinen paristo on vaihdettava vuosittain.
Palovaroitin kuuluu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyksen piiriin. Osassa vanhemmista eli ennen 13.8.2005 myydyissä palovaroittimissa ei välttämättä ole kierrätysmerkintää. Aiemmin palovaroittimen mukana tulleessa asennus- ja huolto-ohjeessa on todennäköisesti ollut maininta, että palovaroitin voidaan hävittää talousjätteen mukana. Tämä ohje ei enää pidä paikkaansa, vaan kaikki palovaroittimet on palautettava sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin.
Kaupalla ei ole lakisääteistä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanottopakkoa, vaan kaupan tehtävänä on osoittaa asiakkaalle lähin virallinen keräyspiste. Mikäli kauppa myynnin yhteydessä ottaa kuluttajalta vastaan vanhan laitteen, ei tästä peritä erillistä maksua. Vanhoja sähkö- ja elektroniikkalaitteita kotitalouksista noudettaessa kaupalla on kuitenkin oikeus veloittaa kuluttajalta poiskuljetuksesta aiheutuvat kustannukset.
Suomessa on tällä hetkellä lähes 200 virallista kierrätyspistettä. Kierrätyspisteiden osoitteet löytyvät Elker Oy:n nettisivuilta kohdasta "kierrätyspalvelut".
Lähde: Tukes
